Hups lipsahdus

Kirjoitin aikaisemmin häävieraana olostani, mutta mieleeni ei tullut samalla varoitella tulevia morsiamia ja muitakin juhlijoita intimiteettiä vaanivasta vaarasta: wardrobe malfunction.  Asia palasi mieleeni, kun silitin eilen pesun jäljiltä ensimmäistä juhlamekkoani hääreissulta.

Onneksi olin hieman epäillyt valitun juhlamekon istuvuutta ja pakannut matkalaukkuuni varamekon. Taustaksi kerrottakoon, että laihduin viimeksi kuluneen vuoden aikana viitisen kiloa. Lopputuloksena olkaimeton juhlamekko oli hieman väljä, mutta tuntui pysyvän ylhäällä. Ehdin kävellä pari sataa metriä olkalaukkua kantaen, kun ohikulkijoiden katseet pitenivät. Ihmettelin hetken ja tajusin sitten vilkaista alaspäin. Nännit eivät sentään vielä näkyneet, mutta mekko oli valunut viittä vaille olkalaukun avustuksella.

Tämä morsian ei huomannut valumista ajoissa

Tätä ennen olin ollut hyvin skeptinen vahinkovilautuksen mahdollisuudesta. Kai jokainen huomaa, jos normaalisti peitossa pidetty ruumiinosa pulpahtaa esiin? Katinkontit huomasin. Pikkuhiljaa valuva vaate ei kiinnitä huomiota ja huonosti istuva vaate onnistuu yllättämään kuin taskuvaras konsanaan. Olen vahvasti sitä mieltä, että nämä tilanteet eivät ole noloja. Ne ovat tavallista elämää ja etenkin Suomessa paljasta ihoa ei heti seksualisoida samalla tavalla kuin joissain maailman kolkissa. Tilanteet ovat kuitenkin ei toivottuja ja voivat aiheuttaa ujommille häpeän tunnetta aivan suotta.

Miten ongelmilta vältytään? Istuvuus on ensiarvoisen tärkeää. Erityisesti hääpäivänä morsian on jatkuvasti linssin edessä, eikä varmasti halua huolehtia ennen jokaista otosta vaatteen paikallaan olosta. Jos budjetti suinkin antaa periksi, kannattaa vaate käyttää muutamaa viikkoa ennen häitä ompelijalla. Kun mitat on otettu ja vaate tehty juuri morsiamelle sopivaksi, ei parane laihtua tai lihoa! Oma pukuni istuu muuten kuin valettu, mutta rintani eivät ole riittävän muodokkaat. Riippuen jaksamisestani joko kavennan yläreunaa itse tai kiikutan ompelijalle lähempänä häitä.

Pukuni yläreuna näyttää tältä

Vaatetta kannattaa myös katsoa tarkkaan kirkkaassa valossa ja varmistaa, että mitään ei kuulla läpi. Tummatkin ohuet kankaat paljastavat auringonvalossa ihan kaiken, eikä tätä huomaa itse, mutta valokuvat muistuttavat jälkikäteen.Lyhyet helmat suorastaan kerjäävät ongelmia ja liehuvat helmat voivat pidempänäkin yllättää. Pari kertaa olen huomannut kaupungilla, kuinka olkalaukku hivuttaa liehuvaa helmaa kohti lantiota

Valo on armoton

Kaava kartoitus

Nypläykseen täysin hurahtaneena aloitin sopivan juhlalaukun ohjeen etsimisen. Valmiina en löytänyt ohjetta edes Antique Pattern Librarystä, jossa oli yllättävän vähän nypläysohjeita. Muutenkin vaikuttaa siltä, että jos en sattuman kautta eksy oikeaan paikkaan, joudun soveltamaan jotain leveää pitsiohjetta. Onneksi monessa pitsissä on saman kuvion kerrannaisia, joita on helppo lisätä väliin. Leveän pitsin nypläyksessä tulee tosin vastaan nypylöiden rajallinen määrä. Saatan siis joutua nypläämään pitsin useammassa osassa ja ompelemaan pitsit reunoistaan yhteen leveämmäksi.

Monta vähemmän nyplänneellekin sopivaa pitsiohjetta löysin A. M. Simen kirjasta.  Kirja on menettänyt tekijänoikeussuojansa jo aikaa sitten, joten ohjeet ovat vapaasti käytettävissä ja jaettavissa. Erilaiset mallit sopivat hyvin vierekkäin, jos niissä on sama toistuva kuvio. Kahdessa alla olevassa toistuu spindeli, josta pidän kovasti.

s.70

s.121

Helmiä ja höyheniä

Mies on poissa jaloista, joten sain levitettyä puolisalaisen hääkimppuprojektini olohuoneen puolelle. Samalla pääsin testailemaan uutta kameraani, joka näköjään liimasi kuviin ärsyttävän huomattavan aikaleiman. Neljä isoa helmikorua olen tehnyt itse Sinellin materiaaleilla. Kaksi strassikiekkoa ovat itseasiassa sormuksia, ja kolme muuta rintakorua olen ostanut yksitellen huuto.netistä.

 

Laitoin blogiini aikaisemmin linkin youtube-videoon, jonka ohjeen mukaan lähdin kokoamaan korukimppuani. Kukkalangan leikkauspinta osoittautui rosoiseksi ja tarttui ihan kaikkeen mahdolliseen: erityisesti sukkahousuihin ja neulepaitaan. Ratkaisin vaatteitani uhkaavan ongelman taittamalla metallilangan päät pienelle lenkille. Tämä vähensi tarrautumisia, mutta suosittelen jättämään ykköset vaatekaappiin, jos joku päättää kokeilla samanlaisen kimpun kokoamista.

Löysin taannoin Tiimarin alennusmyynnistä höyhenlankaa, jossa höyheniä oli kieritetty tasaisin välimatkoin ohueen metallilankaan. Kieputtelin korun tyveen näitä höyheniä kimpun täytteeksi. Kaikki korukukat ovat vielä yksittäisiä. Kasaan kimpun lopulliseen muotoonsa vasta, kun korukukkia on riittävä määrä. Näistä kuvista saa kuitenkin esimaun tulevasta kimpusta.

Kenkä inspiraatio

Talvihäät vaativat vähän kesähäitä enemmän vaatetussuunnittelua, ja ulkovaatetus on tuottanut minulle hieman päänvaivaa. Erityisesti uudet talvikengät tuntuvat aivan totaalisen turhalta ostokselta, kun ne eivät pitkän helman alta näy vilahteluita enempää ja valkoiset kengät olisivat hankalat löytää ja muuttuisivat nopeasti kaupunkikäytössä ihan toisen värisiksi. Tänään koin kenkäongelman kanssa valaistumisen. Teen jo kauan haikailemani nilkkaimet.

Kuviollinen kangas on koristeellinen pelkistettynä mallina

Kantapäästä nouseva nauhoitus olisi ihana yksityiskohta

Myös kapea röyhelö nappirivin vieressä olisi hyvä vaihtoehto

Talvihäihin sopisi tietysti turkis

Turkis reunoissa voisi olla riittävä

Löysin Threadbangerin projekteista selvän englanninkielisen ohjeen nilkkaimien kaavoittamiseen ja ompelemiseen. Alussa on ylimääräistä höpötystä. Varsinainen ohje alkaa kohdassa 1:00/8:16.

Kylmän lisäksi toinen uhka helmikuussa on liukkaus. Häämekkoni tykkäisi varmasti kyttyrää lähemmästä katukivien tarkastuksesta. Taitaa olla parasta hankkia suosiolla liukuesteet kenkien pohjiin.

Pitsin nypläystä

Sain Helsingin reissultani matkaani isoäidin kellarissa vuosikauden majailleen nypläystyynyn ja muita nypläysvälineitä. Eilen ja tänään olen pitkän aikomisen jälkeen opetellut nypläyksen perusteita ja keksinyt siinä sivussa omaan työtapaani sopivia kikkoja. Erinomaiset suomenkieliset ohjeet nypläyksen aloittajalle löytyvät Raumalacen-sivuilta. Aloitin harjoittelun yksinkertaisella kuuden parin utilla, joka on välipitsi. Rytmi löytyi melko nopeasti ja olen nyplännyt jo metrin verran. Käyttötarkoitusta en vielä tiedä, mutta varmasti kapea peruspitsi tulee johonkin laitettua.

Kuuden parin utti

Kohta voisin kokeilla jo vähän vaativampiakin malleja ja puoli- ja liinalyöntejä. Mielessäni pyörii jo ajatuksia, mitä voisin nyplätä hääpäiväksi. Esimerkiksi juhlalaukku voisi olla ihana käsinnyplättynä. Yksinkertaisimmillaan satiini- tai silkkilaukkuun voisi lisätä pitsireunan koristeeksi. Itse pidän enemmän kokonaan pitsillä peitetyistä laukuista. En löytänyt esimerkkiä nyplätystä pitsistä tässä tarkoituksessa, mutta tehdaspitsillä päällystetystä laukusta näkee idean.

Kesäkuuma

Blogi elää hiljaiseloa vielä tämän viikon loppuun, kun järjestelen Helsingissä Finnconia. Kesämorsiamilla on varmasti paksuissa mekoissaan vähintään yhtä kuuma kuin missä tahansa kesätapahtumassa kävijällä. Itse olen ratkaissut helleongelman viuhkalla. Pieneen tilaan mahtuva pitsiviuhka tekee omistajastaan suositun vierustoverin.

Battenberg-pistinen viuhka

Toinen helteisen päivän asuste on pitsinen päivänvarjo, joka näyttäisi varmasti mahtavalta myös hääkuvissa proppina.

Battenberg-pitsinen päivänvarjo

Hunnun anatomia

Eilistä teemaa jatkaakseni hain tietoa erilaisista reunavaihtoehdoista hunnuille. Niitähän löytyi enemmän kuin olisin osannut arvata. Materiaalina on usein käytetty morsiustylliä, joka on pehmeämpää ja tiheämpää kuin tavallinen. Tylli ei lähde purkautumaan leikatusta reunasta, joten sitä ei periaatteessa tarvitse huolitella mitenkään. Huolittelematon reuna näyttää läheltä tarkasteltuna tietysti huolittelemattomalta, mutta aika harva huntua tuijottaa kymmenen sentin etäisyydeltä. Variaatiomahdollisuutena hunnun reunan voi leikata vaikka piparikuviolle.

Huolittelematon reuna

Kevyempi vaihtoehto reunukselle on myös kapea kirjailureunus esim. tiheällä sik-sak-ompeleella.

Kapea sik-sak

Reunaan saa aaltoilua, kun kapean sik-sakin sisälle ompelee ohuen muovinauhan.

Aaltoileva reuna

Yksinkertainen huolittelu, joka esitettiin myös Amoriinin ohjeessa, on satiininauhalla viimeistely. Nauhoja on eri paksuisia, joten lopputulos riippuu valitusta paksuudesta.

Satiinireuna

Reunan voi huolitella paitsi satiininauhalla myös satiininyörillä.

Satiininyöri

Näyttävämpi ja painavampi reuna syntyy pitsillä, joita on monia erilaisia ja paksuisia.Pitsireunusta kiinnittäessä kannatta miettiä saumakohdan sijoittaminen tarkkaan. Päälaella katkeava kuvio kiinnittää varmasti huomion.

Kapeahko pitsireunus

Näiden perusreunojen lisäksi reunan voi huolitella kristalleilla, paljeteilla tai helmillä miljoonin eri tavoin. Värejä löytyy maailmasta, eikä reunan tai edes hunnun tarvitse olla aina valkoinen.

Harva helmireuna

Reunuksen lisäksi hunnut eroavat pituudeltaan. Osassa on kasvojen eteen nostettava blusher tai jopa pelkästään blusher. Reunahuolittelua ja pituuttaa päättäessä kannattaa huomioida, että raskaammat huolittelut, kuten satiini ja pitsi, luovat vaakaviivan morsiamen asuun.

Näiden yksityiskohtien lisäksi pitäisi vielä valita, haluaako keskeltä vai koko leveydeltä rypytetyn hunnun ja kuinka monta kerrosta huntuun tulee. Huh heijaa! Lapsena riitti, kun heitti jonkun tilkun pään päälle.

Keskeltä aavistuksen rypytetty kaksikerroksinen huntu

Koko leveydeltä rypytetty kaksikerroksinen huntu

Itse ommellen

Löysin hienon kotimaisen perusohjeen lähes kaikkeen hääpukeutumiseen liittyvään ompeluun Amoriinin-sivuilta. Täysin aloittelija ei välttämättä pääse ohjeilla haluttuun lopputulokseen vähäisten kuvien takia, mutta ompelun perusteet tuntevalle ohje on hyvin kattava. Vinkit tulevat itselle tarpeeseen huntua ja mahdollisesti myös viittaa tehdessä. Minulla on ruskea kelsiturkki, jota olin ajatellut käyttää häissäni, mutta olisi valkoinen viitta melkoisen ihana. Viittaa pääsee harvemmin käyttämään: viimeksi minulla oli viitta vanhojentansseissa.

Amoriinin viittaohjeesta

Tutkimusmatka jatkuu jossain vaiheessa. Yritän etsiä eri reunanviimeistely tapoja morsiustyllille, koska satiininauha tuntuu raskaalta vaihtoehdolta. Todennäköisesti myös innostun kirjailemaan helmiä tai kristalleja huntuun.

Kihlajaiskuvat

Palaveerasin eilen Jyväsjärvellä lilluessani valokuvaajan kanssa. Voisipa kaikki palaverit höpöttää hellepäivänä leukaa myöten vedessä. Pohdimme hieman mahdollisia kuvauspaikkoja ja lupasin katsella valokuvia, joissa olisi haluamani tunnelma. Haluamme mieluummin ulko- kuin studiokuvia. Ylipäätään perinteiset poseerauskuvat eivät tunnu omalta. Yksi täytynee ottaa vanhoillisempia sukulaisia ajatellen, mutta muuten haluan leikkisiä tilannekuvia ja hempeitä hetkiä.

Osa kuvista otetaan harjun portailla, joissa voi hyödyntää eri kuvakulmia ja paikka on muutenkin näyttävä tausta. Voi olla, että tänä kesänä harjulle ei ole istutettu kukkia kunnan kiristettyä puutarhabudjettiaan. Olisi ihana käydä talvella ottamassa samassa paikassa hääkuvat. Toinen kuvauspaikka olisi Jyväsjärven rannalla. Mattilanniemessä on ihana puistoalue ja Jyväsjärvi on taustana muutenkin kaunis siltoineen. Kuvaaja myös ehdotti vedessä otettuja kuvia. Harmillisesti Jyväsjärvi on hyvin samea, joten mikään veden alle jäävä ei näy kuvassa. Tämä täytyy huomioida vaatteita valitessa. Pitkät helmat kuulemma laskeutuvat kauniisti pinnalle ja Mattilanniemessä on onneksi pukukopit, joissa käydä vaihtamassa vaatteita kesken kuvauksen.

Harjun portaat

Mattilanniemen puisto

Tässä joitakin referenssikuvia:

Kuva

Vinkkejä kihlakuviin

Puolisoni harrastus mukaan kuvaan?

Koko ikäni tanssineena, haluan myös vauhdikkaan kuvan

Laahus versus huntu

Kirjoitin aikaisemmin kampauksista ja olin silloin vielä aika epäileväinen hunnun suhteen. Eilen selailin Pinterestiä ja löysin pysäyttävän hienon kuvan merenneitomallisesta hääpuvusta pitkän huntumaisen laahuksen kanssa. Puku on hillittömän hieno ja henkii menneen ajan glamouria. Voisin hyvin kuvitella vastaavan pitkän yksinkertaisen laahuksen tai hunnun itselleni. Laahus olisi helppo lisätä ostettuun pukuuni ja oikeastaan voisin ehkä jopa harkita vastaavaa olkapäiden yli vedettyä tyyliä kuin kuvissa.

David's Bridal

Sama puku takaa

Jos päädyn laahuksen lisäämisen sijaan huntuun, haluan kiinnityksen kampauksen alle niskaan. En oikein pidä pään peittävistä hunnuista enkä myöskään kovin raskaista pitsiunelmista, vaikka ne kauniita ovatkin. On vielä riski, että boleron tai muun lämmikkeen valittuani totean hunnun/laahuksen sopimattomaksi kokonaisuuteen. Onneksi tässä on vielä reilu puoli vuotta juupas-eipäs-aikaa.

Stylish Eve

Ajatuksia kampauksesta

Haluan ehdottomasti häihini nutturakampauksen. Avonaiset tai puoliavonaiset hiukset sopivat joidenkin morsianten tyyliin erinomaisesti, mutta itselläni on nuttura sen verran tiukalla, että haluan hiukset kiinni. Tavallaan huntu houkuttelee ajatuksena, mutta olen selvästi pitänyt eniten hunnuttomista hiustyyleistä. Minua vaivaa ehkä ajatuksena se, että yhdistän hunnun kirkkovihkimiseen, vaikka huntuja käytetään monessa uskonnossa ja kulttuurissa.

Vaikka en huntua pitäisikään, haluan jonkin näyttävän hiuskoristeen. Pantatyylit olisivat ihania, koska en silmälasien takia käytä niitä arkipäivinä. Pidän myös letityksistä, kiehkuroista ja hieman siloittelemattomasta tyylistä. Itse teen aina omat nutturani sileiksi, kun en muuta osaa.

Hääpuvun tuunaus

Olen pohtinut, että saattaisin haluta lisätä vyön pukuuni. Joko vyötärökorkeudelle tai rintojen alle, jossa puvussa on sauma ja pintatekstuurin muutos. Vyöllä saisin pukuun mielenkiintoisen yksityiskohdan. Tällä hetkellä puvussa on pelkkää satiinia, jota on koristeltu laskoksilla ja rypytyksillä. Lopullisen päätöksen teen vasta syksyllä, kun voin katsella ja pohdiskella kodin rauhassa puvun muokkausta. Ostin puvun Krinoliinista, joka lopettaa elokuun lopussa. Siihen asti puku voi olla heillä varastossa, mutta viimeiset kuukaudet joudun säilyttämään pukua itse. Onneksi meillä on korkea tankokaappi, johon saan puvun mahtumaan nätisti pukupussissa.

Wedding Factory Direct

Wedding Factory Direct

Voisin myös kuvitella vyön sijaan tekeväni pienen kirjailuyksityiskohdan pukuun tai ommella ohuen koristenauhan johonkin vaakasaumaan, joko rintojen alle tai helman levenemiskohtaan. Toisaalta puku on kaunis sellaisenaan. Ehkä en tee sille mitään ulkonäköön vaikuttavaa.