perjantai 28. kesäkuuta 2013

Hunnun anatomia

Eilistä teemaa jatkaakseni hain tietoa erilaisista reunavaihtoehdoista hunnuille. Niitähän löytyi enemmän kuin olisin osannut arvata. Materiaalina on usein käytetty morsiustylliä, joka on pehmeämpää ja tiheämpää kuin tavallinen. Tylli ei lähde purkautumaan leikatusta reunasta, joten sitä ei periaatteessa tarvitse huolitella mitenkään. Huolittelematon reuna näyttää läheltä tarkasteltuna tietysti huolittelemattomalta, mutta aika harva huntua tuijottaa kymmenen sentin etäisyydeltä. Variaatiomahdollisuutena hunnun reunan voi leikata vaikka piparikuviolle.

Huolittelematon reuna
Kevyempi vaihtoehto reunukselle on myös kapea kirjailureunus esim. tiheällä sik-sak-ompeleella.
Kapea sik-sak
Reunaan saa aaltoilua, kun kapean sik-sakin sisälle ompelee ohuen muovinauhan.
Aaltoileva reuna
Yksinkertainen huolittelu, joka esitettiin myös Amoriinin ohjeessa, on satiininauhalla viimeistely. Nauhoja on eri paksuisia, joten lopputulos riippuu valitusta paksuudesta.
Satiinireuna
Reunan voi huolitella paitsi satiininauhalla myös satiininyörillä.
Satiininyöri
Näyttävämpi ja painavampi reuna syntyy pitsillä, joita on monia erilaisia ja paksuisia.Pitsireunusta kiinnittäessä kannatta miettiä saumakohdan sijoittaminen tarkkaan. Päälaella katkeava kuvio kiinnittää varmasti huomion.
Kapeahko pitsireunus


Näiden perusreunojen lisäksi reunan voi huolitella kristalleilla, paljeteilla tai helmillä miljoonin eri tavoin. Värejä löytyy maailmasta, eikä reunan tai edes hunnun tarvitse olla aina valkoinen.
Harva helmireuna
Reunuksen lisäksi hunnut eroavat pituudeltaan. Osassa on kasvojen eteen nostettava blusher tai jopa pelkästään blusher. Reunahuolittelua ja pituuttaa päättäessä kannattaa huomioida, että raskaammat huolittelut, kuten satiini ja pitsi, luovat vaakaviivan morsiamen asuun.

Näiden yksityiskohtien lisäksi pitäisi vielä valita, haluaako keskeltä vai koko leveydeltä rypytetyn hunnun ja kuinka monta kerrosta huntuun tulee. Huh heijaa! Lapsena riitti, kun heitti jonkun tilkun pään päälle.
Keskeltä aavistuksen rypytetty kaksikerroksinen huntu
Koko leveydeltä rypytetty kaksikerroksinen huntu

torstai 27. kesäkuuta 2013

Itse ommellen

Löysin hienon kotimaisen perusohjeen lähes kaikkeen hääpukeutumiseen liittyvään ompeluun Amoriinin-sivuilta. Täysin aloittelija ei välttämättä pääse ohjeilla haluttuun lopputulokseen vähäisten kuvien takia, mutta ompelun perusteet tuntevalle ohje on hyvin kattava. Vinkit tulevat itselle tarpeeseen huntua ja mahdollisesti myös viittaa tehdessä. Minulla on ruskea kelsiturkki, jota olin ajatellut käyttää häissäni, mutta olisi valkoinen viitta melkoisen ihana. Viittaa pääsee harvemmin käyttämään: viimeksi minulla oli viitta vanhojentansseissa.

Amoriinin viittaohjeesta
Tutkimusmatka jatkuu jossain vaiheessa. Yritän etsiä eri reunanviimeistely tapoja morsiustyllille, koska satiininauha tuntuu raskaalta vaihtoehdolta. Todennäköisesti myös innostun kirjailemaan helmiä tai kristalleja huntuun.

keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Kihlajaiskuvat

Palaveerasin eilen Jyväsjärvellä lilluessani valokuvaajan kanssa. Voisipa kaikki palaverit höpöttää hellepäivänä leukaa myöten vedessä. Pohdimme hieman mahdollisia kuvauspaikkoja ja lupasin katsella valokuvia, joissa olisi haluamani tunnelma. Haluamme mieluummin ulko- kuin studiokuvia. Ylipäätään perinteiset poseerauskuvat eivät tunnu omalta. Yksi täytynee ottaa vanhoillisempia sukulaisia ajatellen, mutta muuten haluan leikkisiä tilannekuvia ja hempeitä hetkiä.

Osa kuvista otetaan harjun portailla, joissa voi hyödyntää eri kuvakulmia ja paikka on muutenkin näyttävä tausta. Voi olla, että tänä kesänä harjulle ei ole istutettu kukkia kunnan kiristettyä puutarhabudjettiaan. Olisi ihana käydä talvella ottamassa samassa paikassa hääkuvat. Toinen kuvauspaikka olisi Jyväsjärven rannalla. Mattilanniemessä on ihana puistoalue ja Jyväsjärvi on taustana muutenkin kaunis siltoineen. Kuvaaja myös ehdotti vedessä otettuja kuvia. Harmillisesti Jyväsjärvi on hyvin samea, joten mikään veden alle jäävä ei näy kuvassa. Tämä täytyy huomioida vaatteita valitessa. Pitkät helmat kuulemma laskeutuvat kauniisti pinnalle ja Mattilanniemessä on onneksi pukukopit, joissa käydä vaihtamassa vaatteita kesken kuvauksen.

Harjun portaat
Mattilanniemen puisto





Tässä joitakin referenssikuvia:


Kuva

Vinkkejä kihlakuviin
Puolisoni harrastus mukaan kuvaan?

Koko ikäni tanssineena, haluan myös vauhdikkaan kuvan


tiistai 25. kesäkuuta 2013

Kynttilät

Erityisesti talvihäissä kynttilät ja ulkotulet ovat mielestäni ehdottomia tunnelman luojia. Ikuisena huolehtijana olen murehtinut useita internetissä pyöriviä kynttilöiden koristeluohjeita, jotka ovat kaikkea muuta kuin paloturvallisia. Toivottavasti kaikki hääparit ja häiden suunnitteluun osallistuvat ottavat myös tämän tylsän asian huomioon koristelussa. Kynttilöitä olisi kiva koristella ihanilla nauhoilla, helmillä, heinillä... Vaikka kynttilä ei sytyttäisi paloa, savuavat koristeet pahasti syttyessään.

Paljetteja, muovihelmiä...

Kuivat luonnonmateriaalit

Toinen yleinen riskitekijä vinkeissä on huono astiavalinta. Erityisesti tekee pahaa katsoa tätä vinkkiä, joka hyppii silmille joka paikasta. Viinilasiin, jota ei ole suunniteltu kuumalle ja kapenee ylöspäin, laitetaan tuikku ja lasin päälle jostain varmasti enemmän tai vähemmän palavasta materiaalista tehty varjostin. Nämä ovat suloisia, mutta aitoa tuikkua en missään tapauksessa laittaisi. Sen sijaan ideaa voisi soveltaa led-tuikuille.
Halkeaako lasi vai syttyykö varjostin?

Turvallisemmista vaihtoehdoista pidän kaiverretuista ja pintamuotoilluista kynttilöistä. Ehdoton lempikynttiläni on Puttipajan iso kruunukynttilä, joka on yksinkertaisen näyttävä. Puttipajan sivuilla oli myös hyvät poltto-ohjeet kynttilöille. En ennen niiden lukemista ollut tajunnut, että pienet naarmut saa hangattua varovasti kankaalla pois.


Laahus versus huntu

Kirjoitin aikaisemmin kampauksista ja olin silloin vielä aika epäileväinen hunnun suhteen. Eilen selailin Pinterestiä ja löysin pysäyttävän hienon kuvan merenneitomallisesta hääpuvusta pitkän huntumaisen laahuksen kanssa. Puku on hillittömän hieno ja henkii menneen ajan glamouria. Voisin hyvin kuvitella vastaavan pitkän yksinkertaisen laahuksen tai hunnun itselleni. Laahus olisi helppo lisätä ostettuun pukuuni ja oikeastaan voisin ehkä jopa harkita vastaavaa olkapäiden yli vedettyä tyyliä kuin kuvissa.

David's Bridal

Sama puku takaa

Jos päädyn laahuksen lisäämisen sijaan huntuun, haluan kiinnityksen kampauksen alle niskaan. En oikein pidä pään peittävistä hunnuista enkä myöskään kovin raskaista pitsiunelmista, vaikka ne kauniita ovatkin. On vielä riski, että boleron tai muun lämmikkeen valittuani totean hunnun/laahuksen sopimattomaksi kokonaisuuteen. Onneksi tässä on vielä reilu puoli vuotta juupas-eipäs-aikaa.
Stylish Eve

maanantai 24. kesäkuuta 2013

Vieraslahjat

Olen elämäni aikana käynyt useissa häissä ja suomalaiseen perinteeseen on yleensä kuulunut vain hääkarkki. Pienistä kotiinviemisistä tulee ensimmäisenä mieleeni ainakin 90-luvulla lastenkesteillä jaetut yllätyspussit kaikille vieraille. Niissä oli jotain pientä kivaa: karkkeja, tarroja tms. Nyt tutustuttuani hieman enemmän häämaailmaan, on ainakin USA:ssa ilmeisesti tapana antaa vieraille wedding favor. Tapa taitaa olla rantautumassa Suomeenkin.

En näe tätä prioriteettina häitä järjestäessäni. Lapsille olen jo varannut pienen kotiinviemisen: puuhakirja ja kyniä. Saattaisin harkita pienten siemenpussien jakamista aikuisille vieraille. Talvihäät olisivat siihen täydellinen ajankohta istutusta ajatellen, ainakin, jos antaisi ihan jotain idätettävää. Toisaalta lahjasiementen pitäisi olla helppoja istutettavia, että vieraille ei tulisi paineita niiden hoitamisesta. Minun puolellani on ainakin sukurasitteena äärimmäinen kiltteys.


torstai 20. kesäkuuta 2013

Häiden ensiapupakkaus

Olen tässä kesäkuun puolella sairastamassa jo toistakertaa kunnon kuumeessa ja taju ihan kankaalla, joten ensimmäiset häihin liittyvät ajatukset pyörivät vähän inhorealistisessa suunnassa. Sillehän ei sitten voi mitään, jos joku joutuu sairaalakuntoon. Keskussairaalan päivystys on lähellä. Pienemmät ei toivotut vaivat voi onneksi ottaa huomioon.

Ajattelin, että pieneen lääkepakkaukseen täytyy laittaa:
  • särkylääkkeitä (parasetamol+ibuprofeeni)
  • närästyslääkettä
  • ripulilääkettä
  • laastareita
 Ihmiset hoidettu, entäs vaatteet ja asusteet:
  • hakaneuloja
  • neula ja ompelulankaa
  • valkoinen liitu hääpuvun tahrojen häivytykseenvalokuvia varten
  • tekstiilikylläste helman käsittelyyn ennen häitä
  • pikaliima
Tulen kokeilemaan tekstiilikyllästettä ensin helmanlyhennyksen poistopalalle. Tällä hetkellä minulla on kaikki verhoillut huonekalut kyllästetty, ja olen ollut aineeseen tyytyväinen. Vahingossa kaatuneet nesteet jäävät helmeilemään pinnalle eivätkä imeydy hankalasti pestäviin huonekaluihin.

sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Kutsukortti ideoita

Yritin katsella Pinterestistä ideoita talvihäiden kutsukorttiin, mutta suurin osa haulla löytyneistä kuvista oli painettuja kutsukortteja. Minä haluan nimenomaan askarrella itse kutsukortit. Yleinen teema korteissa oli vähemmän yllättäen lehdettömät puut ja lumi, mutta muitakin talvisia aiheita löytyi.




Tykästyin quilling-tekniikalla tehtyihin lumihiutalekortteihin, jotka toimisivat tietysti myös joulukortteina. Varmasti tulen toteuttamaan tällaisia, mutta nähtäväksi jää kumpaan tarkoitukseen. Lumihiutaleita saa tehtyä quillingilla monenlaisia. Alempi quilling-kortti on myös varsin talvinen kukka-aiheesta huolimatta ja voisi sopia häiden kutsukortiksi.


Onneksi minulla on jo kokeilua odottamassa quilling-kynä, jolla saa tehtyä jo vaikka mitä kuvioita. Paperileikkurilla saan tehtyä itse paperisuikaleita ja suunnittelutoimiston varastonsiivouksesta pelastetut reikäviivottimet toimivat quilling-alustan tavoin. Enää puuttuu sopivan innostunut hetki.

Quilling välineitä

perjantai 14. kesäkuuta 2013

Sulhasen puku

Mieheltäni puuttuu istuva puku, ja joudumme häitä varten hankkimaan uuden. En halua, että aikuinen mies näyttää lainanneen pukunsa paria kokoa isommalta isältään. Sen enempää en sitten miesten puvuista tietänyt, joten aloitin alustavan taustatyön. Löysin hienon ja yksinkertaisen videon puvunvalinnan perusteista. Muut pikaisesti katsastamani videot pureutuivat aivan turhan yksityiskohtaisesti kankaiden kuitueroihin ja muihin sinänsä tärkeisiin asioihin. Alkeet kuitenkin ensin ja sitten vasta erikoispiirteet!


Mieleeni ei olisi tullut, että puvun hihan tulee olla hieman paidan hihaa lyhyempi. Tämä käy kyllä järkeen, kuten asiantuntija videolla sanoo: paidan hiha suojaa puvun hihaa. Paitahan on paljon helpommin pestävissä. Itseäni miellytti kovasti ajatus liivistä puvun kanssa. Sulhanen näyttäisi puetulta, vaikka ottaisi puvuntakin jossain välissä pois. Jätän päätökset yksityiskohdista miehelle itselleen. Ainut vaatimukseni on, että puku on istuva.

keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Ajatuksia kampauksesta

Haluan ehdottomasti häihini nutturakampauksen. Avonaiset tai puoliavonaiset hiukset sopivat joidenkin morsianten tyyliin erinomaisesti, mutta itselläni on nuttura sen verran tiukalla, että haluan hiukset kiinni. Tavallaan huntu houkuttelee ajatuksena, mutta olen selvästi pitänyt eniten hunnuttomista hiustyyleistä. Minua vaivaa ehkä ajatuksena se, että yhdistän hunnun kirkkovihkimiseen, vaikka huntuja käytetään monessa uskonnossa ja kulttuurissa.

Vaikka en huntua pitäisikään, haluan jonkin näyttävän hiuskoristeen. Pantatyylit olisivat ihania, koska en silmälasien takia käytä niitä arkipäivinä. Pidän myös letityksistä, kiehkuroista ja hieman siloittelemattomasta tyylistä. Itse teen aina omat nutturani sileiksi, kun en muuta osaa.










tiistai 11. kesäkuuta 2013

Häiden ajoittaminen

Kaikki häävieraamme tulevat toiselta paikkakunnalta, mikä tulee huomioida häiden ajoittamisessa. Siviilivihkiminen voisi olla hyvin arkipäivänä esimerkiksi perjantaina iltapäivällä ja hääjuhla olla heti perään illalla. En kuitenkaan usko, että läheisemme haluavat ihan vain meidän takiamme ottaa ylimääräistä vapaapäivää töistä pahimmillaan palkattomana. Hääjuhla on siis ainakin pakko järjestää viikonloppuna ja mieluusti lauantaina. Lisäksi kaikki vieraat tulevat tarvitsemaan yöpaikan.

Olin alunperin suunnitellut sijoittavani häät Etelä- ja Keski-Suomen hiihtolomaviikkojan väliin, jolloin kaikilla vierailla olisi ollut joko edeltävä tai seuraava viikko hiihtolomaa. Tämä tietysti olisi tarkoittanut hyvin aikaista hotellihuoneiden varaamista. Ongelma viikonlopun suhteen tuli yllättävältä suunnalta: vuoden 2014 talviolympialaiset. Juuri tuolle viikonlopulle sijoittuvat kaikki finaalit ja päättäjäiset. Jos haluan sulhasen ja ylipäätään noin puolet vieraista juhlaan, on viikonloppu poisluettu. En olisi ikinä uskonut, että joudun ottamaan tällaisen asian huomioon.



Tällä hetkellä suunnittelen häitä joko helmikuun ensimmäiselle viikonlopulle tai tammikuun viimeiselle. Siinä vaiheessa on pahin juhlaähky joulun ja uuden vuoden osalta ohi, ja jouluhäslinkiä ei tarvitse yhdistää häiden järjestämiseen. Tavallaan harmittaa ottaa mielestäni jotain aivan turhanpäiväistä huomioon, mutta toisaalta haluan, että kaikki vieraat voivat osallistua hyvillä mielin. En halua pakottaa ketään valitsemaan.

maanantai 10. kesäkuuta 2013

Kakunkoristeideoita

Koristelun tarve tulee riippumaan paljon juhlapaikasta, joka on vielä toistaiseksi päättämättä. Oikeammin juhlapaikan päätöstä ei ole virallistettu, mutta olen iskenyt silmäni erääseen paikalliseen ravintolaan. Paikka on meille uusi, joten käymme ensin joku päivä koelounaalla ennen tarjouspyyntöä. Hääkakku on kuitenkin paikasta riippumaton, joten olen selaillut Pinterestiä katsellen kakunkoristeideoita. En pidä erityisesti perinteisistä pariposeerauskoristeista ja vielä vähemmän mukavitsikkäistä parikoristeista.

Jos tällaisen sormustelineen sattuisi löytämään jostain, se olisi ihana kakunkoriste. Häissä suloinen pupupari kakun päällä, ja häiden jälkeen säilytyspaikka sormuksille.

Ilmeisesti Urban Outfittersin poistunut tuote
 Hieman vitsikkään puolelle taipuva koriste syntyy männynkävyistä. Käpyihin liimataan pieni pala tylliä tai sifonkia hunnuksi ja pieni hattu joko valmiina ostettuna tai esimerkiksi polymeerimassasta (esim. Cernit). Talvihäitä ajatellen käpyihin voisi myös liimata hieman kimalletta.

Sydänkäpyset

Tällä hetkellä olen taipuvaisin monogrammikoristeen puolelle. Netistä saa tilattua valmiita monogrammeja, mutta oman tekeminen ei ole varmasti hankalaa. Kaikkein helpointa olisi ostaa valmis kirjain ja koristella se haluamallaan tavalla. Kirjaimia myydään monessa marketissa ja  askartelukaupassa.

Kimallekirjain
Minua kiehtoo myös ajatus lasilevymonogrammista. Lasin voi tietysti hiekkapuhaltaa, mutta kotikonstein monogrammin voi tehdä lasiin etsaamalla. Etsaustahnaa saa käsittääkseni askartelukaupoista.

Lasimonogrammi

perjantai 7. kesäkuuta 2013

Hääpuvun tuunaus

Olen pohtinut, että saattaisin haluta lisätä vyön pukuuni. Joko vyötärökorkeudelle tai rintojen alle, jossa puvussa on sauma ja pintatekstuurin muutos. Vyöllä saisin pukuun mielenkiintoisen yksityiskohdan. Tällä hetkellä puvussa on pelkkää satiinia, jota on koristeltu laskoksilla ja rypytyksillä. Lopullisen päätöksen teen vasta syksyllä, kun voin katsella ja pohdiskella kodin rauhassa puvun muokkausta. Ostin puvun Krinoliinista, joka lopettaa elokuun lopussa. Siihen asti puku voi olla heillä varastossa, mutta viimeiset kuukaudet joudun säilyttämään pukua itse. Onneksi meillä on korkea tankokaappi, johon saan puvun mahtumaan nätisti pukupussissa.

Wedding Factory Direct

Wedding Factory Direct
Voisin myös kuvitella vyön sijaan tekeväni pienen kirjailuyksityiskohdan pukuun tai ommella ohuen koristenauhan johonkin vaakasaumaan, joko rintojen alle tai helman levenemiskohtaan. Toisaalta puku on kaunis sellaisenaan. Ehkä en tee sille mitään ulkonäköön vaikuttavaa.

torstai 6. kesäkuuta 2013

Koruja kimppuun

Kävin askartelukauppa Sinellissä katsastamassa hääaskarteluun sopivaa tarjontaa. En vielä hankkinut mitään paperimateriaaleja, koska en ole ehtinyt pohtia lainkaan esimerkiksi kutsuideoita. Sen sijaan löysin korukimppuuni materiaaleja. Ostin paksuinta kukkalankaa (0,65 mm) korukukkien varsiksi. Korutarvikkeissa oli myös kukkapohjia, joihin voi itse lisätä puolihelmiä tai strasseja oman maun mukaan. Olisin ensisijaisesti halunnut värittömiä strasseja tai Swarovski-kristalleja, mutta en löytänyt oikean kokoisia. Sen sijaan löysin itseliimautuvia valkoisia puolihelmiä. En pidä itseäni erityisen taikauskoisena ihmisenä, mutta helmet kuvaavat kyyneliä, ja olen hieman arastellut liittää niitä hääasuuni. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että kyyneleet ovat osa elämää. Niitä itketään ilosta ja surusta. Molemmat puhdistavat mieltä ja parisuhdetta.
Korukukka
Ostin ja tein lopulta neljä korukukkaa. En halua kaikista kukista samanlaisia, mutta edes muutama samanlainen kukka eripuolilla kimppua tehnee siitä tasapainoisemman näköisen. Itseliimautuvien puolihelmien liimaaminen pohjiin oli lastenleikkiä: pyöreä osa pyöreään koloon. Jokainen osaa varmasti tehdä näitä, eikä yksittäiselle korulle tulee hintaa kuin pari kolme euroa. Saatan hankkia pohjia vielä lisää ja käyttää esimerkiksi hiuskoristeessa. Nyt pitäisi vain keksiä, minne laitoin valmiit korukukat. Täytyy kysyä äidiltäni, jätinkö ne lapsuudenkotiini, jossa liimailin helmet paikoilleen.




keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Muistoksi

Hääkuvien lisäksi haluaisin, että päivästä jää käteen muutakin aineellista. Hääkimppu tietysti tulee kestämään aikaa, kun toteutan sen koruista. Olen myös ajatellut vieraskirjan erilaisia vaihtoehtoja. Perinteinen kirja tuntuu oudolta vaihtoehdolta pieniin häihin. Lopputuloksena olisi enintään kaksi täytettyä sivua peräkanaa kirjoitettuja nimiä, kun kukaan ei uskalla/jaksa/viitsi runoilla tai piirtää. Olen pyörinyt useamman yhdistyksen tapaamisissa, joissa kaikissa vieraskirjaa on täytetty innolla ja kieliposkella. Samaa toivoisin häideni vieraskirjalta, vaikka tiedän sukulaisteni olevan hieman nihkeämpää sorttia spontaanin luovuuden suhteen.

Vieraskirja itsessään voisi olla luova ratkaisu. Kun vielä kuvittelin mieheni haluavan perinteiset pohjalaiset sukuhäät, ajattelin tehdä tilkkutäkin vieraskirjaksi.

Parinkymmenen hengen kirjoitukset jättäisivät täkin surullisen tyhjäksi, joten vieraskirjan pinta-alan tulee olla huomattavasti pienempi. Kalenterin käyttäminen vieraskirjana ei asettaisi vieraille paineita keksiä omaa nimea kummempaa kirjoitettavaa, mutta myös tämä idea toimisi paremmin isommissa häissä. Sormenjälkipuut ja muut sormenjälkiä hyödyntävät kuvat kuten ilmapalloniput ovat myös hauska ja vieraita rasittamaton vaihtoehto. Etuna on koon helppo säätely vierasmäärän mukaan.

  
Itseäni kiehtoo eniten vaihtoehto jonkun päivittäin esillä olevan esineen käyttämisestä vieraskirjana. Seinälautanen tai koristetyyny voisi toimia.




Rahaa polttamalla tietysti saisi vaikka mitä ihania vaihtoehtoja. Siluettitaiteilijan palkkaaminen olisi mieletöntä: jokaisesta vieraasta saisi vieraskirjaan siluettikuvan nimen ja mahdollisen tekstin lisäksi. Siluettitaiteilijoita tosin on aika harvassa.
Toisaalta voisin jatkaa häissä nyt käytössäolevaa tapaani ja kierrättää vierailla ystäväkirjan. Samalla saa päivitettyä jokaisen yhteystiedot ja hääkuvaaja voisi ottaa jokaisesta vieraasta kuvan kirjaa varten. Ongelmana ystäväkirjoissa on vain aikuisille hillittömän vaikeat kysymykset. Mikä on paras bändi? Entä huonoin? Mikä on lempiruoka? Siis mitä? Maailma kadottaa jossain vaiheessa mustavalkoisuuden ja ensimmäinen mieleentuleva vaihtoehto ei enää läpäise suodatinta.